Aksakauden alku, jälkeä ja lihashuoltoa

Vielä kun jäkikautta on jäljellä, nii ollaan aikas paljon tullu niitä tallattua, nii mettää ku pellolle. Päätettiin Lauran kanssa että tavotteeksi otetaan FH-koe ens kesänä. Eihän Sikalle pidä saada ku kulmat paremmaksi nii olis koira valmis. Joten me ollaan tehty kulmi, lisää kulmia ja yllättäen mielentilaa. Aikas paljo Sikka on rauhottunu pellolla ku niitä jälkiä sille vaan tallaa sinne. Jännää. Ollaan me kerran käyty mettäjäljelläki. Toki se meni hieman persiilleen ku olin ollu paria päiväää ennen pellolla ja liina oli totaalisen märkä, toin sen sitte sisälle kuivumaan. Arvakkaapa muistinko ottaa sen mukaani. No en. Autossa oli onneks 3 m liina, mutta on se vaan nii perhanan lyhyt. Ajoin hieman vajaan kilsan jäljen niin että en pitäny narusta kiinni. Alussa Sikka kaahas ja ajoi vähä kuinka sattuu ku en ollukkaa jarruna. Loppua kohde se tajus ite hieman himmata ite ja meno rauhoittui huomattavasti. Tää oli ihan positiivinen juttu. Eli myös se työ pellolla rupee näkymään myös mettässä.
No totta kai Kelju K. Kojootti on päässy jäljelle. Ollaan oltu myös aikas paljo pellolla, mutta testasin sitä myös mettässä. Pellolla ollaan nyt ajeltu reilun 100 askeleen jälkiä, niin että edelleen mulla on ollu aikas lailla joka askeleella. Suurimmaksi osaksi jäljet on ollu S-mutkaa sillä alku on ollu tähän asti kaaosta ja kulman jälkeen on Kelju vasta rauhottunu jäljelle. Nyt ku on jäljet on tosiaan mutkaa mutkan perään nii on tarkkuutta ja keskittymistä tullut huomattavasti. Silti mukana on ollut kulmia. Mettäjäljellä ei oo ollu ku sielä täälä herkkua. Ekalla mettäjäljellä tais olla nami 3-5m välein, eilen ku kävin tallomassa nii herkkuja oli 5-10 metrin välein. Myös mettässä ollaan tehty kulmia, polkujen ylityksiä, ja paljon muuta mitä vaan voi tulla vastaan. En voi enempää olla tyytyväinen, Keljusta on kyllä kuoritunu melkoinen jälki-koiruus <3 . Tehdään jälkiä vielä jos ja kun kelit sallii nii sitte voi hyvillä mielin jäädä tauolle.

Aksassa alkoi tällä viikolla meidän talvikausi. Meidän treenit alkoi tiistaina Vuorelan Lotan silmien alla. Sikalla kanssa on viimeks treenattu kunnolla aksaa. ööö joskus kauan sitten, edelliseen kolmeen viikkoon sikka oli tainnu nähdän kerran aksaesteet. Sikka kävi kyllä nii todella kierroksilla ja porsasteli sen minkä kerkes. No hyvä että saadaan taas rytmiä aksapuolelle nii tästä on hyvä jatkaa.
Kelju ei oo myöskää aksannu ku kerran, mutta totesin että en ota siitä mitää painetta. Nyt vielä keskitytään enemmän jälkeen ku vaan voidaan, sitte ku jäljet menee tauolle nii on hyvä keskitttyä sitte aksaan.
Tänää käytiin juoksemassa Heiluhäntien kisoissa 3 starttia, vaikka 4 oli tarjolla. Tuomarina oli saksalainen Stefanie Stemkat. Ekana oli agirata. Jo tutustumisessa totesin että meijän taitotaso ei riitä tämmöselle radalle, koska se oli rata joka hyvin olis voinu olla MM-kisoissa. Todella vaikea, hurjasti ansaesteitä. Sikka kävi todella kuumana ja tultiinki kesken radan pois. Toisena ratana hypäri. rataprofiili ihn samanlainen. Todella vaikea. ja ihan samalla tavalla totesin että tähänkään ei meidän taitotaso riitä. Eipä kummallakaan radalla tuloksilla juhlittu. KOirakoita melkein 50 ja agiradalta tuli vain 6 tulosta, ja kisoissa oli kuitenki todella kovia nimiä (Kti Immonen, Oreniuksen Juha, Kurkisen Kim.... ) . Totesin että jos nuo suomen huiputki hyllyttää, nii se on ihan ok. että me Sikan kanssakaa ei onnistuta. Vika rata oli myös hypäri, joka oli selkeesti helpompi, suomeksi sanottuna normaalimpi rata. Tehtiin Sikan kanssa hyvä hylly. Mutta oon tyytyväinen että saatiin loppuun hyvä fiilis.

Toko/tottis puolella ei mitää uutta. Keljun kanssa treenit jatkuu. Nyt treeniaiheena on ollu etujalat ja niitten hallinta. Ne on välillä milloin missäkin ja sojottaa milloin mihinki. Paljon on saatu niihin hallistaa , mutta jatketaan edelleen näitä treenejä. Jääviin ollaan tehty erottelua ja tekniikkaa. Eteentulot on myös ottanu ison harppauksen eteenpäin. Nauratti että ku tehtiin nurtsilla joka oli hieman märkä ja liukas nii kelju vaan valui ja törmäsi muhun, eli se tulee kyllä nii vauhdilla ja ihan suoraan eteenpäin.

Keskiviikkona käytin Sikan käsittelyssä, eli viime kerrasta oli se n. 3 viikkoa. Mitää ihmeellistä ei ollu. Pää oli edelleen sangen jumissa, mutta muuten ei mitää. Nyt siirrytään normaaliin rytmiin eli mennää seuraavan kerran n. 3 kk päästä.

Pikku-Kelju rupee jo vakaati näyttää koiralle <3