torstai 13. kesäkuuta 2019

Kelju tuli taloon

Vihdoin ja viimein hieman odotettu. Torstaina aamuvuoron jälkeen ajelin pohjammaalle, jossa nukuin yön ja aamusta lähdettiin Sikan kanssa ajelemaan kohti Haapavettä. Eli haettiin pentu kotiin :) kaks oli jo pentueesta lähteny aamusta jo kohti Kuopiota, eli laumasta suurinosa (13 kpl) oli vielä paikalla. Täytyy myöntää, että normaalisti miettisin 2 kertaa ennen ku meen 13 piraija-malinoissin kanssa samaan aitaukseen, mutta nyt ei tarttenu miettiä yhden yhtää. Uskalsi helposti mennä , eikä tullu syödyksi. Lauma oli kokonaisuudessaa äärimmäisen tasaienn, eikä sielä kukaan erottunu erikseen. Hobitti ehkä ulkonäkönsa takia, mutta luonteiltaan kaikki hyvin samanlaisia. Jussi sanoiki että Kuopion miehet jokka haki pari virkakoiraa sanoi että myös että ihan sama kenet sieltä mukaansa ottaisi ku ovat nii tasaisia kaikki. Jussi oli meikäläiselle varannu purppuran pannan omaavan nartun; hyvin tasasen varma kaikessa, ei se joka on ekana joka paikassa, mutta ei todellakaan myöskään viimesenä.
Kotiin ku lähdettiin nii ekat 2 km juniori hieman se vinkuin/ulisi, mutta sen jälkeen nukkui koko lopun 3 tunnin ajomatkan takas pohjammaalle. Ja nukkui koko matkan pohjammaalta pk-seudulle. Muutenki pikkuinen on osoittanu olevansa sangen pätevä ja fiksu pieni. Ja alusta varma. Tähän mennessä ollaan käyty Peten koiratarvikkeella, minne käveli kuin vanha tekijä. Tikkurilan asemalla, hallilla missä myös vähä leikittiin ja juniori nuikkui vaikka koulutin ja ympärillä oli hälinää. Ollaan opiskeltu luoksareita, istu - ja maahan-käskyjä. Ja totta kai leikitty. Paljon. Ja eri paikoissa ja eri leluilla. Pikkuinen leikkii kyllä sangen hyvin, ja söpösti muristen :)

Sikkanen on ottanu Keljun yllättävänkin hyvin vastaan. Okei, ekat pari päivää Sikanen oli hyvin välinpitämätön junioria kohtaan mutta nytte on jo hyvinki sujut pennun kanssa. Ja yllättävän hyvin sen hermo on kestäny vaikka Kelju pyörii ja hyörii sen jaloissa. Kertaakaan se ei oo ärähtäny. Kelju jopa meni ekana päivänä Sikan ruokakipolle ja Sikka oli että mamma auta, eikä sanonu sanaakaa. Sikka joka on niiiin ahmatti ja pitää huolen ruuastansa.

Enemmän Kejun toilailuja ja touhuiluja voi seurata instassa @minttutt







Ei kommentteja:

Lähetä kommentti