maanantai 27. tammikuuta 2020

Tämän vuoden tavotteet ja muita kuulumisia

Alotetaan tavoitteista mitä asetettiin viime vuodelle ja kuinkas kävikään Sikkasen kanssa:
Toko: Kisataan mitä kisataan ja jos pääsis evl:n
   -> eipä kisattu tokossa , taidettiin enemmän hömppäillä ku oikeesti tehdä kunnolla töitä. Tein jo syksyllä päätöksen että en tuu varmaankaan enää ees kisaamaan Sikkasen kanssa, joka on tuonu tietynlaisen helpotuksen. Ja koko tekeminen on huomattavasti rennompaa nykyään.

Aksa: kolmosten korkkaus
   -> kolmosiin päästiin jo huhtikuussa. Startteja ei juurikaan kertyny, mutta paljon mentiin taas eteenpäin. Ja itekki loppu vuodesta oikein havahduin, että hitto tuo elukka rupee olemaan oikeesti teknisesti ihan saakelin taitava. Enää en voi sanoo että jos Sikkaki tuosta selvis nii kyllä teki, vaan nykyään saan olla ylpee että se osaa  ku moni muu ei onnistukkaa. Ja mä ite oon päässy siitä tunteesta eroon että hitto tuo ei osaa mitää, että heitän hanskat tiskiin. Enää en oo pitkään aikaan kaivannu hyvän mielen helppoa aksakoiraa vaan osaan nauttia Sikan kanssa tekemisestä aksaradoilla.

PK: jk2 ja ehkä jopa kolmosten korkkaus
  -> käytiin kokeessa, joka kusi tottisten osalta. Mettiin oon kyllä super tyytyväinen. Puruissa käytiin muutamia kertoja. Kohtauksen jälkeen jätettiin purut kokonaan, ja kisaaminenki päätettiin kokonaan jättää. Ja hyvä näin

Muuten vuotta varjosti Sikan kohtaus, ja sen muutoireet. Moni onkin kyselly multa missä kunnossa Sikka on. Nii todetaan että Sikkanen on nytte hyvässä kunnossa. Ollaan pikku hiljaa löydetty hyvä balanssi treenienmääriin, lenkkeilyyn ja kaikkeen muuhun. Jos nyt ihan virallisia ollaan nii jut nyt Sikka voi semi heikosti koska se oli päättäny kiskoo n. 2kg nappuoita sinä aikana ku kävin salilla, nii on nyt tukevassa kunnossa ja levoton. Mutta se on sen oma vika :D
Totta kai Keljun tuleminen laumaan kesäkuun alussa oli sangen hieno juttu. Keljusta on kasvanut varsin kiva pieni hali-mali joka rakastaa kaikkea ja kakkia. Innolla ootan mitä siitä neidistä vielä tulee!

Kuinkas tämän vuoden tavotteet:
Sikan kanssa alotetaan siitä että se pysyisi hyvässä kunnossa, eikä tulis uusia kohtauksia. Treenataan sen mukaan. Pyrkimys olis saada ehjä kausi peltojäljellä ja mennä kisaamaan siinä. Tokon osalta ei meillä suuresti oo tavoitteita, kunhan hömppäillään. Aksassa se että löydettäis se yhteinen sävel myös kisaradoilta. Kisataan mitä kisataan, kuinka omat työt antaa periksi, kehitetään taitoja, ja jos vaikka muutaman tuloksenki sieltä sais
Keljun kanssa en vielä kisatavoitteita aseta. Se kehittyy pääkopallisesti niin hitaasti että en pidä kiirettä sen kanssa.  Ja moni asia ratkeaa ku kuvaan luuston , joten toivon todella tervettä koiraa. Asia minkä voin ottaa tavoitteeksi on juoksari jos saatais se jossain kohtaa ratavalmiiksi eli toimis myös radan osana. Jatketaan tokoon/tottikseen pohjien hiomista ja viedään taitoja eteenpäin.

Mitäs meille muuten. Aksassa käytiin muutaman kerran Saijaa moikkaamassa, ekalla kerralla Sika kävi niin kuumana että rimt lenteli ja se oli muutenki ihan sysi paska. Voi vaikuttaa että edellisenä päivänä se ei ollu saanu ees kunnon lenkkiä, nii lähti homma ihan lapasesta. Toisella kertaa mulla oli taas kuuliainen ja hyvin töitä tekevä koira mukanani. Keljuki pääsi moikkaamaan Saijaa eli treenasin molemmilla kerroilla molemmat tytöt. Kelju on menny hurjasti eteenpäin, mutta asia mihin ite havahduin selkeesti oli että ohjaan nyt jo Keljua niinku Sikkaa!! Nyt pitäis päästä pois niistä Sikan maneereista että mulla on jatkossa työkaluja kiristää ruuvia (koska tiiän että ku vahti, vire ja itseluottamus tosta nousee nii saan kyllä töitä tehä). Ihan jäätävä opettelu. KÄytiin tossa Jaakkoakin moikkaamassa. Kelju teki ihan hyviä pätkiä, jatketaan kuitenki lyhyillä tekniikka treeneillä. Sikankanssa tehtiin hyvää  pätkäää. Kuten viimeks taisin kirjotella vaihdettin Jaakon kanssa lähestymistä tuohon meijän aksaan sillä Sikka ku sattuu olemaan oma spesiaali yksilönsä. Sikan kannalta Jaakon rata ei ollu helppo mutta oli sielä paljo hyvääki. Nyt pitää vaan ruveta tekemään puhtaasti nollaratatreeniä nii voi tulokset ruveta näkymään kisoissaki.

Tokoa ollaan hömpätty nytte enemmän ja saatu treeniseuraaki. Keljun kanssa ollaan saatu sen tarvitsemaa häiriö treeniä. Muutamassa treenissä neiti menny isoja askelia eteenpäin. Ollaan muutenki tehty malttitreeniä ja leluista/nameista luopumista. Noutokapula-hommat menny isosti eteenpäin. Joten niitten kanssa jatketaan.

Keljulle tuli viime viikolla 9kk täyteen. Korkeutta on nyt 62-63 cm eli se on noin viitisen senttiä korkeempi mitä Sika. Painoa on nytte 23 kg (sikka painaa 26kg ja korkeutta 58)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti