Nyt on ollu treenirintamalla hieman hiljasempaa, omat työt osunu niin että ollaan tyydytty vaan lenkkeilyyn.
Kaiken lisäksi Sikka strekattiin tänään. Tää on ollu jo hetken suunnitelmissa, mutta nyt viimesten juoksujen jälkeen (tammikuussa) päätin että ei enää. Tähän asti Sikasta ei oo huomannu juoksuja oikestaan ollenkaa, nytte se meinas syödä ihan kaiken mikä vähääkään oli ruokaa liittyvää. Ja kaiken hyvän lisäksi sen käyttäytyminen muita oiria kohtaan lähti ihan lapasesta, se ei sietänyt ketään tai mitään. JOten turhaa mä taistelen sen kanssa, ku ei-juoksusena se on äärimmäisen helppo koiruus. Jonkin verren pohdin vaihtoehtoja että tähystänkö vai sterkkaanko avona. JOudun myöntää, koska en voittanu lotossa nii tyydyin avoon. Hinta eroa olis tullu n. 500€ joka muista on vain aikas paljon. Toki paraneehan se hitaammin, mutta toisaalta, mulla on erittäin hyvässä fyysisessä kunnossa oleva koira, joten se toipuu kyllä. Leikkaus itsessään meni hyvin, ja nyt mulla on edelleen tokkurainen koira. Sormet vaan ristiin ettei seuraavaan viikkoon pelkästään sada nii helpottaa mun elämää tuon haavan kanssa!
Keljun kanssa ollaan tokopuolellataas pienoisessa masennuksessa, tuntuu että junnataan tuon seuruun kanssa paikoillaan. JOten oli pakko videoida pätkä perjantailta, nii ei se ny niin kauheeta oo. Nyt on taas jonkin asia loksahtanu paikoilleen pienen malinoissin aivokapasiteetissä. Ollaan nyt uutena juttuna tehty luooksarin stoppeja. Ekat toistot olivat ihan hyviä, mutta nyt on menny huonompaan suuntaan. Pitää vähä miettiä miten lähden niitä työstämään. Ruudun kanssa painittiin ennemmin nii siinä rupee paikka jo olemaan melko selkee Keijukaiselle, eli edes se on menny eteenpäin :)
Kakeihin ollaan ruvettu treenaamaan seisomisia, niissä jalat liikkuu vielä hyvin helposti eli lisää toistoja niihinkin. Meinasin jo opettaa takajalkatargetin, mutta Kelju ei m-i-l-l-ä-ä-n hahmota takapäätään, joten jumppaillaan sitä nyt.
Sikan kanssa ollaan otettu projektiksi eteenmenot, niitten häiriöt ja korjaukset. KOrjaukset oikeelle rupee jo sujumaan hienosti , mutta vasemman kanssa saadaan vielä vääntää. Paljon. Edes ratakisko ei riitä tähän asiaan, tarvitaan jotain huomattavasti järeempää... Ollaan tehty myös eteenmenoihin suoruutta niin että heitän pallon vinoon (n. 10m) eteenmenopaikasta, ja silti Sikkasen pitää juosta suoraa. Nää on ollu ihan tuskaa. vaikka Sikan kanssa on tehty toooooooosi paljon luopumista mutta näissä eteenpäin juokseminen ja luopuminen pallosta on jotain ihan infernaalista. Eli väännetään kättä. Ja tämä ongelma pitemmällä matkalla, siinä 10 m (eli ruudun eteenmeno) ei oo mitää ongelmaa. Argghh.
Tuli muuten sikan kanssa testattua että jos tekee evl:n ruudun ja jíhan juoksulinjan viereen pistää suoran putken eteenmenopaikan ja ruudun väliin... voin sanoo että juostaa suoraa putken kautta ruutuun. JOten jatketaan tämmösillä häiriöillä.
Aksapuolella ollaan tehty jotain. Sikan kanssa vahvisteltu käskyjä ja esteitten hakemisia. Tänään aamusta tein treenin että hetsasin koiraa puolesta välistä kenttää joko kepeille tai putkeen niin että matkalla oli paljon muita esteitä. Esimerkiksi tuossa alhaalla olevassa tilanteessa kun yritin saada putkeen nii Sikka hali todella todella vahvasti kepeille (onhan ne meillä vahvat), mutta se että jokin este on "syvällä" nii niitä ei meinaa hakea. Toisessa kepeille haku oli ihan super vaikeeta, joten jatketaan näitten treenaamista Sikan kanssa . Siis sitte taas ku saadaan koira aksakuntoon muutamien kuukausien päästä
Keljun kanssa ollaan jotain myös puuhasteltu agin parissa. Nytte ollaan enemmän treenattu in-in käskyä, ja samalla eroteltu muita ohjauksia. Toki tänää huomasin että ollaan keskitytty enemmän nyt ohjaajafokukseen, eli pitää nyt myös ruveta enemmän huoli estefokuksesta! Toki nyt ollaan jouduttu ottaa hieman pakkia kaikessa, myös juoksarissa, sillä Keljusta on tullu "iso tyttö" ja sen vauhti on kasvanu huomattavasti, se ei oo semmosta bampiloikkien ja juoksemisen välimuotoa, vaan selkeesti laskee pään alas ja kiihdyttää kuin koirat konsanaa. Eli enemmän on kyse siitä että Kelju opettelee kuinka se suhteuttaa oman liikkumisen . Just tämän takia juoksaritreenitki on menny persiilleen, koska on enemmän vauhtia ja laukka on pidentyny huimasti. Eli vaatii taas Keljulta ajatustyötä että oppii suhteuttamaan laukkansa uusiksi puomille.
Sikan kanssa ollaan tehty muutamia kertoja taas nose work-hommia. Sikasta se on maailmasta siisteintä hommaa ku saa käyttää nenäänsä. Tänään ku oltiin aamusta hallilla nii eräs treenaaja joka tuli meidän jälkeen teki muutaman hajuhaun siinä odotellessansa. pakkohan mun oli testata nää myös Sikalla ku siihen luvan sain. Erittäin nätit ilmasut (oli 2 paikkaa). testattiin vielä kolmannesta paikasta, joka oli selkeesti vanhempi (useemman päivän), mutta niin vaan pienen pyörimisen jälkeen että paikansi nätti ilmasu. Ehkä meidän pitäis treenata vähä enemmän ja mennä kokeeseen :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti